Täällä ne ovat, keskuudessamme. Perussuomalaiset, brexitin kannattajat, Trumpin äänestäjät. Populistit. Olisiko tuossa yksi? Tai tuossa? Mistä sen tietää?
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on herättänyt epäuskoa ja hämmennyssä monissa. Varomattoman oloisia, jopa seksistisiä ja rasistisia lausuntoja antava miljardööri ja tosi-tv-tähti on valittu presidentiksi. Miksi ihmeessä?
Ikinä ei saa sanoa, että ihmiset ovat äänestäneet väärin. Vapaissa demokraattisissa vaaleissa ihmiset ovat äänestäneet kuten ovat halunneet. Viime aikoina sekä Suomessa että muualla maailmassa on toistunut sama ilmiö. Ihmiset kanavoivat poliittista järjestelmää kohtaan kokemaansa kiukkua äänestämällä näennäisesti epäpoliittista, järjestelmän ulkopuolelta tulevaa ja äärimmäisen populistista vaihtoehtoa.
Positiivista tässä on se, että ihmisten kiukku kanavoituu äänestyskäyttäytymiseen, eikä esimerkiksi mellakointiin. Mutta mitä tapahtuu, jos ihmiset eivät edelleenkään saa kaipaamaansa muutosta?
Populistien menestyksessä on paljon mielenkiintoista. Populismi edellyttää vahvaa keulakuvaa tai nokkamiestä, joka esiintyy näennäisen huolettomasti, mutta todennäköisesti liian lyhyet housunlahkeetkin on mietitty huolellisesti. Kansanomaisuus näkyy ja kuuluu. Tosiasiassa miljardööri Donald Trump tai maisteri Timo Soini eivät ole hetkeen kokeneet omakohtaisesti pienen ihmisen kärsimyksiä, mutta oikein rakennettu henkilöbrändi saa tavallisen duunarin samaistumaan paljon paremmin populistiin kuin poliitikkoon. Ja siihen kuuluvat ne lyhyet housunlahkeet ja lippalakit.
Monet perinteisten puolueiden edustajat ovat vastanneet USAn presidentinvaalien tulokseen haukkumalla populisteja. Ja kyllä, pidän itsekin ongelmallisena sitä, että monimutkaiset asiat tiivistetään puolikkaaseen lauseeseen tai asia voidaan esittää faktana ilman minkäänlaista todistusaineistoa. Vaaleissa kuitenkin voittaa se, jonka sanoma uppoaa paremmin äänestäjiin. Tyylipisteitä ei jaeta. Yksinkertaistamista ja asioiden osittaista salailua on ollut aina ja se kuuluu politiikkaan.
Myönnetään pois. Kaikki me olemme hieman populisteja. Ja olemme valmiita olemaan enemmän populisteja, jos se hyödyttää meitä. Minä olen valmis huutamaan lyhyitä iskulauseita veroparatiisien ja harmaan talouden kitkemiseksi. Korruptiota vastaan. Myös demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta, mutta huudan kovempaa silloin, kun olen jotain vastaan. Ennen kuin haukkuu populistien tavan tehdä politiikkaa yksinkertaisesti vääräksi, kannattaa katsoa peiliin ja kysyä itseltään, voiko voittajaa syyttää voitosta.
Mitä seuraavaksi pitäisi tapahtua?
Todennäköisesti arvokonservatiivit populistit tulevat käymään menestyksekkäitä vaalikampanjoita ympäri länsimaita. Tämä jakaa ihmisiä voimakkaasti kahteen eri leiriin. Niihin, jotka pitävät populistien kampanjoita vastenmielisinä sekä yksinkertaistamisen että konservatiivisten arvojen takia. Ja niitä, jotka samaistuvat populistien sanomaan ja löytävät populisteista kanavan purkaa omaa turhautumistaan. Todennäköisesti populistinen vaihtoehto on monelle myös se ainut vaihtoehto, jonka he aidosti kokevat ymmärtävänsä. Politiikka on monella mittarilla etääntynyt tavallisista ihmisistä.
Poliittisten puolueiden ja median pitäisi katsoa peiliin. On ironista, että murroksessa oleva perinteinen media on itse asiassa työntänyt osan kuluttajista kauemmas, omille keskustelufoorumeilleen. Tavoitteena on kuitenkin ollut tavoittaa yhä useampi kuluttaja uusien kanavien kautta. Meidän täytyy saada ihmiset käymään yhteistä keskustelua, sen sijaan että jokainen käy omaa keskusteluaan omassa mediassaan. On vaarallista, että julkisesta keskustelusta vetäytyvät pois ne ihmiset, jotka ovat eri mieltä yleiseksi koetun mielipiteen kanssa.
Poliittisten toimijoiden tehtävänä on tehdä koko monimutkaisemman maailman syy-seuraussuhteista ymmärrettäviä äänestäjille. Niin omien vaihtoehtojen, kuin niiden populististenkin. Suomessa nostaisin tämän demareiden kärkitehtäväksi. Sosialidemokraattinen liike on perinteisesti ollut sivistysliike, joka on pyrkinyt lisäämään ihmisten ymmärrystä asioista. Tämä tehtävä on nyt tärkeämpi kuin pitkään aikaan.