Mielipidekirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 23.5.2015.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Lindholmin (kok) päätös luopua tehtävästään on suoraselkäistä, vaikkakin ikävää. Oma kokemukseni hänestä oli äärimmäisen positiivinen.
Lindholm perustelee päätöstään sillä, että päivätyön ja kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden yhdistäminen oli haasteellisempaa kuin hän aluksi kuvitteli.
Lindholmin edeltäjät Minna Arve (kok) ja nykyinen kaupunginjohtaja Aleksi Randell (kok) hoitivat kaupunginhallituksen puheenjohtajuutta täysipäiväisesti. Työmäärän vuoksi onkin perusteltua, että tähän järjestelyyn palataan myös seuraavan puheenjohtajan kohdalla.
Keskeisempi läpinäkyyttä lisäävä ja poliittista johtajuutta vahvistava muutos olisi kuitenkin siirtyä pormestarimalliin.
Turun Sanomat kuvaili (20.5.) Turun johtamisjärjestelmää ”köyhän miehen pormestarimalliksi”, jossa kaupunginjohtaja johtaa virkakoneistoa ja valmistelua, kun taas kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista päätöksentekoa.
Pormestarimallissa kaupunginjohtajan viran ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan luottamustoimen sijasta olisi vain pormestari, joka olisi valtuuston suoraan yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan valitsema luottamushenkilö.
Tällä hetkellä kaupunginjohtaja käyttää poliittista päätösvaltaa, siitä huolimatta että hän on virka-asemassa. Turussa kaupunginjohtajaksi on myös perinteisesti noustu kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden tai valtuuston jäsenyyden kautta. Poliitikot siis siirtyvät asemaan, jossa he eivät enää ole poliittisessa vastuussa tekemisistään.
Olisi varsin perusteltua, että Turussakin siirryttäisiin malliin, jossa kaupungilla olisi vain yksi valtuuston luottamusta nauttiva poliittinen johtaja.
Pormestarimalli lisäisi myös luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Kuntavaaleilla olisi entistä suorempi vaikutus kaupungin poliittiseen linjaan, kun vaalitulos vaikuttaisi pormestarin valintaan. Tällöin myös vaaleilla valitut päätöksentekijät johtaisivat kaupunkia käytännössä, eivätkä vain teoriassa.
Jatkuvasti monimutkaistuvassa kuntapolitiikassa yhä suurempi osa vallasta liukuu poliitikoilta virkahenkilöille. Pormestarin päätehtävä olisi ohjeistaa virkahenkilöitä jo valmisteluvaiheessa valtuuston poliittisesta tahdosta.
Aikana, jolloin luottamus päätöksentekijöitä kohtaan horjuu, kuntapolitiikasta täytyy tulla nykyistä läpinäkyvämpää ja vaaleilla tulee olla suora vaikutus tehtävään politiikkaan. Pormestarimalli selkeyttäisi poliittista päätöksentekoa ja vahvistaisi kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.