Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 16.10.2015.
Helsingin Sanomat kertoi (9. 10.) hallituksen suunnitelmasta puolittaa aikuiskoulutustuki osana valtion säästötoimenpiteitä. Tuen tarkoituksena on ollut mahdollistaa aikuisen täysipäiväinen opiskelu.
Aikuiskoulutustuki koostuu valtion maksamasta noin 700 euron perusosasta ja ansiosidonnaisesta osasta. Nykyisen valtion maksaman osan tilalle kaavaillaan lainaa. Aikuiskoulutustuen saajien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja nyt tuen saajia on jo 18 000.
Suomessa on valtava tarve nostaa nimenomaan aikuisten osaamistasoa työelämän nopeiden rakennemuutosten takia. Aikana, jolloin vanhoja työpaikkoja ja kokonaisia aloja katoaa huimaa vauhtia, valtion tulisi kaikin keinoin kannustaa ihmisiä oman osaamisen päivittämiseen ja kehittämiseen aikuisiälläkin.
Aikuiskoulutustuen muuttaminen lainaksi on täysin päinvastainen toimenpide. Se tarkoittaisi käytännössä noin 10 000 euron lainan ottamista, jotta pystyy opiskelemaan edes runsaan vuoden ajan täysipäiväisesti.
Motivaatio opiskella itselleen uusi ammatti aikuisiällä liittyy monesti nykyisen toimeentulon epävarmuuteen. Aikuiskoulutustuella opiskellaankin paljon muun muassa sosiaali- ja terveysalaa, jolle työllistyminen on melko varmaa, mutta työ on fyysisesti raskasta ja pienipalkkaista.
On vaikea nähdä, että lainamuotoisella aikuiskoulutustuella ihmiset haluaisivat – saati että edes voisivat – opiskella uutta ammattia ennen kuin on pakko. Aikuiskoulutustuen leikkaus tuleekin lopulta maksamaan enemmän kuin mitä nyt säästetään.