Timo Soini kuvasi Helsingin Sanomissa 28.1. Perussuomalaisen puolueen tilaa. Hän sanoi, että puolueella täytyy aina olla suurempi, ideologinen tarina, jota pitää jatkuvasti innovoida paremmaksi. “Muuten se on kuin vanha purkka, jota kukaan ei jaksa jauhaa.”
Tämä kuvaus sopii mielestäni täydellisesti myös SDP:lle, joka on viime vuodet etsinyt sitä ideologisen tarinansa punaista lankaa. Aika näyttää, auttaako puoluekokouksessa tehtävät valinnat ja päätökset tämän tarinan hahmottamisessa.
Kannan oman korteni kekoon esittämällä SDP:lle kolmea kokonaisuutta, joiden tulisi mielestäni olla liikkeen poliittisen ajattelun kulmakiviä tänä päivänä.
Julkisen sektorin uudistaminen
Puoluekokouksen alla SDP:ssä on käyty jälleen keskustelua suhtautumisesta markkinatalouteen. Itse olen taipuvainen kääntämään keskustelun ylösalaisin, sillä mielestäni tärkeämpi kysymys on suhtautuminen julkiseen sektoriin.
Julkinen sektori tarvitsee tässä ajassa puolustajia. Julkisen sektorin tehtävä on huolehtia niistä välttämättömyyksistä, joita haluamme ihmisille vähintään tarjota. Koulutuksen, terveydenhuollon, turvallisen yhteiskunnan. Hyvät julkiset palvelut mahdollistavat ihmisille itsensä toteuttamisen ja hyvän elämän. Vahva julkinen sektori on hyvinvointivaltion kulmakivi. Se on tasapainottaja ja vauhdittaja markkinoille, kuten Kalevi Sorsa -säätiön Antti Alaja on hyvin kuvannut puhuessaan yrittäjähenkisestä valtiosta.
Julkisen sektorin puolustajan täytyy olla myös sen uudistaja. Puolustaminen ei missään nimessä tarkoita sitä, ettemme tunnistaisi esimerkiksi terveydenhuollossa ja sosiaaliturvassa olevia ongelmia.
Veronkierron torjuminen
Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu siihen, että keräämme ihmisiltä ja yhteisöiltä veroja. Vastineeksi verojen maksulle yhteiskuntamme tuottaa erilaisia palveluita. Harmaa talous ja veronkierto uhmaavat tätä perusperiaatetta. Kun veroja ei makseta silloin kun pitäisi, yhteiskunnan palveluiden rahoittaminen vaarantuu.
Hyvinvointiyhteiskunta toimii vain silloin, kun kaikki osallistuvat yhteisen hyvän rahoittamiseen. On täysin hyväksymätöntä, että yhteisten asioiden rahoittamisesta kieltäydytään ahneuden takia. Tämä täytyy estää. Monet keinot edellyttävät laajamittaista kansainvälistä yhteistyötä.
Demareita syytellään monesti toisten taskuilla olemisesta. Kyse on kuitenkin tasapainon löytämisestä. Jos veronkiertoa ei olisi, verotus voisi olla jopa alhaisemmalla tasolla. Tämän takia veronkierron torjumisen täytyy olla SDP:n kärkitavoite.
Demokratian puolustaminen
Luottamus poliitikkoja kohtaan on jo pitkään ollut heikkoa. Päättäjien ei uskota pystyvän toteuttamaan tarvittavia muutoksia yhteiskunnassa. Tämä on johtanut yhtäältä siihen, että politiikkaan on tullut mukaan ihmisiä muilta yhteiskunnan osa-alueilta. Toisaalta taas vaatimukset avoimempaa ja suorempaa demokratiaa kohtaan ovat lisääntyneet.
Sosialidemokraatit ovat vastuullisen politiikan edustajia. Edustuksellista demokraattista järjestelmää tulee puolustaa silloinkin, kun se tuntuu vaikealta. Tähän kuuluu myös se, että kaikki mielipiteet otetaan vastaan, vaikkei olisikaan samaa mieltä. Suurin virhe joka voidaan tehdä on se, ettei ihmisten huolenaiheita oteta tosissaan. Tähän on moni poliittinen kampanja kaatunut. Kuten Erkka Railo kirjoitti Kalevassa, poliittinen valta tulee alhaalta ylöspäin.
SDP:n tehtävä on yksinkertaisesti palauttaa usko politiikkaa kohtaan. Politiikassa on kuitenkin kyse yhteisten asioiden hoitamisesta ja parhaimmaksi tavaksi tehdä se on havaittu demokraattinen järjestelmämme.
Lisää tällaista pohdintaa. Hyvä Petra.