Tulevaisuuspuolueen kärkiteemana kestävä kehitys

Kirjoitus on julkaistu Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton Mustemaalari -vuosikirjassa 2016.

Sosialidemokratia on ympäristöaate. Ainakin mikäli on uskominen puolueen ohjelmia, joihin on kirjattu kymmeniä sivuja yleviä ympäristötavoitteita. Uskallan kuitenkin väittää, että harvalle tulee SDP:stä ensimmäisenä – tai edes ensimmäisten joukossa – mieleen ympäristöaate.

Työhön ja työväen etujen ajamiseen perustuvan puolueen on yhä vaikea nivoa ympäristöasioita luontevaksi osaksi tekemäänsä politiikkaa. Edelleen aivan liian usein ekologinen ympäristö asetetaan vastakkain taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa – ja valintatilanteessa päädytään etsimään ratkaisuja ensisijaisesti muihin kuin ekologisen ympäristön ongelmiin.

Kestävän kehityksen kolmesta osa-alueesta sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat SDP:n politiikan kovaa ydintä. Kolmatta eli ekologista kestävyyttä käsitelläänkin sitten lähinnä osana näitä kahta edellistä osa-aluetta. Suomalaisessa sosialidemokratiassa kestävä kehitys on unohdettu ottaa ohjelmakirjauksista osaksi jokapäiväistä politiikkaa. Mielikuvaa sosialidemokratiasta ympäristöaatteena maalataan niin haalealla vihreällä, että harva suomalainen saa väristä selvää.

Aika ajoin ympäristöpolitiikkaa yritetään kuitenkin nivoa osaksi muuta SDP:n politiikkaa. Viimeisin esimerkki on viime eduskuntavaaleista, jolloin ilmastonmuutos ja uusiutuva energia niputettiin samaan listaan niitä maailman megatrendejä, joista haettiin viennin menestystarinoita. Kun SDP:ltä kysytään ympäristöstä, vastaus koskee työllisyyttä.

Keskeisin syy, miksi ympäristöpolitiikka tuntuu SDP:ssä aina niin päälleliimatulta on sosialidemokraattien tarve piilottaa ympäristöasiat osaksi muita politiikan osa-alueita. Ympäristöasioista puhutaan yleensä osana esimerkiksi asumis-, kaavoitus- tai energiapolitiikka. Tämä herättää epäilyksen siitä, miten toimitaan ristiriitatilanteessa. Ovatko ympäristöasiat aidosti tärkeitä vai puhutaanko niistä vain silloin, kun niiden avulla olisi kalasteltavissa irtopisteitä?

Olisi kuitenkin hyvin luontevaa, että juuri SDP ottaisi tehtäväkseen ympäristötietoisena puolueena toimimisen. Sosialidemokraattisen liikkeen vahvuuksiin on perinteisesti kuulunut globaalien näkökulmien huomioonottaminen.

Kestävän kehityksen ajatuksen eteenpäinviemisessäkin juuri sosialidemokraateilla on ollut merkittävä rooli. Tuoreen tutkimusten mukaan Suomi on onnistunut ympäristökysymysten hoidossa paremmin, kuin yksikään muu maa, joten ympäristöasioissa ei kannata vastedeskään käpertyä sisäänpäin. SDP:llä olisi ympäristöpolitiikassa sekä annettavaa että saatavaa.

Sosialidemokraattien pragmaattinen lähestymistapa ympäristöasioihin olisi siis käännettävissä voimavaraksi. Järkiperäiselle, mutta näkyvälle ympäristöpolitiikalle on tilausta niin Suomessa kuin maailmallakin. Poliittisessa keskustelussa on tyhjiö, joka vihreiden annetaan tällä hetkellä turhaan täyttää.

Todellinen tulevaisuuspuolue ottaisi kestävän kehityksen jopa kärkiteemakseen. Tulevaisuuden hyvinvointivaltiossa pidetään ihmisten ja talouden lisäksi huolta myös ympäristöstä. Elinympäristömme tulee valjastaa käyttöömme vain kestävällä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttävällä tavalla. Elinkeinorakenteemme muutoksiin tulee hakea ratkaisuja puhtaasta teknologiasta, mutta ei ainoastaan työllisyyden vaan myös ympäristömme vuoksi.

Muutoksen tekeminen ei ole edes ylitsepääsemättömän vaikeaa, sillä linjauksia löytyy jo sivukaupalla. Niitä täytyy vain alkaa aktiivisesti ajamaan. Olof Palme totesi, että politiikka on tahdon asia. Niin myös tässä tapauksessa.