Presidentinvaaleissa tulisi keskustella 2020-luvun haasteista

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 29.12.2017.

Suomen presidentinvaaleihin on aikaa noin kuukausi, mutta julkista keskustelua asiatasolla ei juuri käydä, eikä joidenkin mielestä tunnu olevan tarpeellistakaan käydä. Pääteemoja ovat istuvan presidentin korkeat gallupluvut ja kysymys siitä, ratkeaako vaali jo ensimmäisellä kierroksella.

Presidenttiparin tuleva iloinen perhetapahtuma saa myös paljon huomiota. Kun nämä on käsitelty, pysähdytään eipäs-juupas-keskusteluun Natosta.

Nyt jos koskaan olisi oivallinen hetki pohtia suuria tulevaisuusteemoja ja käydä kansalaiskeskustelua siitä, mikä on Suomen rooli monin tavoin kohtalonkysymysten äärellä olevassa globaalissa maailmassa. Presidentinvaalit olisi otollinen paikka tarjota näkökulmia ja ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin ja saada koko Suomi keskustelemaan laajasti ja aidossa dialogissa erilaisista näkemyksistä.

Kun kansakunnallemme valitaan arvojohtajaa ja suunnannäyttäjää, soisi keskustelunkin olevan tehtävän edellyttämällä tasolla.

Vaalikeskustelua leimaa toistaiseksi sama näköalattomuus kuin Suomen ulkopolitiikkaa yleisesti viime vuosina. Suunta ja omat linjat puuttuvat. Emme ole aktiivinen toimija niillä foorumeilla, joissa Suomen pitäisi olla kokoaan suurempi ja joissa meillä perinteisesti on ollut paljon annettavaa.

Ensimmäiset presidentinvaalitentit ja vaaleja käsittelevät uutiset keskittyvät lähes pelkästään Nato-kysymykseen ja sotaskenaarioihin. Aseellinen konflikti Suomen välittömässä läheisyydessä on epätodennäköinen ja tällaisena tilanne pitää säilyttääkin. Olisi kuitenkin syytä keskustella turvallisuus- ja tulevaisuuskysymyksistä laajemmin.

Maailmassa varallisuuserot ovat valtavia. Kunnollisen elämän edellytyksiä tai uskoa omaan tulevaisuuteen ei kaikkialla ole. Näiden epätasa-arvoisuuksien seurauksia eli suurten ihmismassojen liikkumista paremman elämän perässä ei pysäytetä sulkemalla rajoja tai rakentamalla muureja. Niitä ei pysäytetä kääntämällä katsetta tai yksittäisten valtioiden toimilla. On puututtava ilmiöiden perimmäisiin syihin.

Eriarvoisuus, köyhyys ja osattomuus ovat levottomuuden lähteitä myös täällä meillä Suomessa. Luottamus oikeusjärjestelmään ja hyvinvointivaltioon rakoilee.

Epävarmuus ja turvattomuus ovatkin 2020-luvun suurimpia turvallisuusuhkia joita ei ratkaista hävittäjillä.

Globaalia oikeudenmukaisuutta edistetään kehitysyhteistyöllä, torjumalla ilmastonmuutosta, edistämällä sukupuolten tasa-arvoa ehkäisemällä veronkiertoa ja olemalla mukana rauhantyössä. Jotta olisimme näissä toimissa aktiivisia, on meidän oltava aktiivisia arvojohtajia niin EU:ssa, YK:ssa kuin muillakin yhteistyöfoorumeilla.

Kokonaisturvallisuutta täällä meillä Suomessa edistetään parhaiten pitämällä huolta vahvasta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat yhteiskunnan lujuuden mitta.

Odotamme tulevalta tasavallan presidentiltä selkeää arvojohtajuutta sellaisen Suomen ja maailman puolesta, jossa vaalitaan rauhaa ja vakautta. Ovatko ehdokkaat valmiita keskustelemaan vaaleissa myös näistä kysymyksistä?

Mari-Elina Koivusalo

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Petra Peltonen

Varavaltuutettu (sd)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *